• Sari

Jos tämä olisi viimeinen kesäsi?

Miten tahtoisit viettää viimeisen kesäsi maan päällä? Kysymystä ei tarvitse ottaa uhkaavana, vaan enemmänkin kannusteena huomata, mikä on tärkeää ihmiselämässä. Katselen kukkivia omena- ja kirsikkapuita, hohtavia kuusenkerkkiä pihakuusessa ja kuuntelen moniäänistä linnunlaulua kuistilla istuen. On touko-kesäkuun vaihde. - Miten toteutuu olemisen ja tekemisen suhde ihmiselämässä nyt kesän kynnyksellä? Tämän kirjoituksen luominen on jo muuntanut olemisen tekemiseksi tässä hetkessä. Ajatukset askartelevat erilaisten vaihtoehtojen välillä; uiminen kirkkaassa suolammessa, nukkuminen taivasalla metsässä, leiritulilla istuminen muutaman hyvän ystävän kanssa, auringon valossa kylpeminen, laineen liplatuksen kuuntelu...Miltä tuntuisi tehdä lista kaikesta siitä, mitä tahtoo kokea tänä kesänä? Onko jotakin sellaista, jota olet aina tahtonut kokea tai tehdä, mutta siihen ei ole ollut aiemmin aikaa tai tilaisuutta?


Entäpä tekemisen sijaan oleminen. Miten voimme olla tänä kesänä läsnä itsellemme ja kaikelle sille elämälle mikä on? Miten luoda rauhallinen, salliva ja pakoton tila olemiselle? Olemme luoneet yhteiskunnan ja elämänrytmin, jossa tekeminen ja aikaansaaminen nähdään arvokkaana. Kuinka moni meistä oikeasti kykenee istumaan hiljaa paikallaan viittä minuuttia pidempään - tekemättä mitään? - Edes ajattelematta sitä, mitä tekisi seuraavaksi. Olemme kuin muurahaisia ilman muurahaisten kollektiivista tietoisuutta - aina puuhaamassa jotakin ilman näkemystä siitä, mikä aidosti hyödyttää kokonaisuutta.


Maanpäällinen vaelluksemme ihmisinä tällä kauniilla planeetalla päättyy vääjämättä. Tänä kesänä voimme ymmärtää mitä merkitys tällä kauniilla planeetalla on meille ja tasapainottaa tietoisesti antamisen ja saamisen suhdetta tulevina aikoina.

11 katselukertaa0 kommenttia

Viimeisimmät päivitykset

Katso kaikki