• Sari

Mikä erottaa ihmisen eläimestä

Tänään on uuden kuun aika ja jälleen on mahdollisuus voimallisesti virittäytyä uuden luomiseen omasta sisäisyydestä käsin. Osa meistä, Suomen niemeä asuttavasta kansasta, ei kuitenkaan tahdo luoda uutta tällä tavalla. Kysymys on täälläkin vapaudesta valita haarautuvien teiden välillä. Toisen tien kerrotaan johtavan yksilölliseen vapaaseen valintaan, vastuuseen ja pitkässä juoksussa luomisen voimien elpymiseen. Toisen tien alkupää on valmisteltu ulkoapäin tuotettujen aistiärsykkeiden kautta sileäksi ja helpoksi kulkea, johtaen pitkässä juoksussa luomisen voimien ehtymiseen. Olisi ylimielistä todeta, että jompikumpi tie on toistaan parempi absoluuttisesti. Loppupelissä valinta aina yksilön, sielun suunnitelman, kumman tien valitsee. Tämän vuoksi toisen valintaa ei voi oikeastaan arvostella. Tämän muistaminen on kuitenkin ajoittain vaikeaa. Olemme ehdollistuneet jonkinlaiseen laumaidentiteettiin. Lauman ulkopuolelle jääminen on saattanut merkitä kuolemaa ja kuoleminen pelottaa monia. Emme vielä täysin hahmota sitä uutta "laumaa", jonka kaikki yksilöt ovat valmiita ottamaan vastuun omasta elämästään ja luomaan uutta yhdessä toisten vapaiden ihmisten kanssa.


Mikä erottaa ihmisen eläimestä on otsikkoni. Joudun oikein pohtimaan, miksi noin kirjoitan ja kuitenkin se tuntuu tärkeältä. Ensimmäinen asia, joka tulee mieleen on täydellinen läsnäolo. Tämä on eläimille luonnollista ja ne eivät voi valita ollako läsnä vai ei. Ihmisellä taas on aivan päinvastoin. Toinen seikka, joka tulee mieleen, on julmuus yhdistettynä ilkeyteen. Katsoin somesta postauksen, jossa suomalainen nainen kertoo vakavana kokemuksestaan. Poliisi oli töytäissyt eilen rauhallisesti kulkueessa kävelevän henkilön maahan hänen vieressään niin, että maassamakaavan naamasta alkoi tulla verta. Kommenteissa oli lähes pelkästään ilkkuvia kannanottoja, joiden viesti oli, että saipahan ansionsa mukaan. Huomasin myös, että kantaaottaneet kokivat ihan oikeudenmukaisena sen, että poliisi voisi myös ampua ihmisiä tällaisessa tilanteessa, jos saavat käskyn ylempää. Elämmekö osittain vielä sellaisen maailman reunalla, jossa inhimillisestä myötätunnosta on tullut harvinaista luksusta?


Maailman ulkoiset tapahtuvat vievät meitä yhä lähemmäs lopullista valintaa; kumman tien valitsemme? Valitsematta jättäminen ei näytä olevan enää kauaa vaihtoehtojen listalla. Eli uusi kuu tänään ja uusi valoisa maailma edessämme, jos niin valitsemme.

11 katselukertaa0 kommenttia

Viimeisimmät päivitykset

Katso kaikki